Assembly '94:n yhteydessä, lauantaina kello 16:30 järjestettiin Suomen historian ensimmäinen Suomen Amiga-käyttäjien unionin kokoontuminen. Puolessa tunnissa suoritettujen kuulutusten ja valotaulutusten avulla saatiinkin B-oven eteen kerättyä oikein mukava määrä paikalla olleita amigisteja, arviolta jopa muutamia satoja!

Alkuun pieni pahoittelu kaikille paikalla olleille: kokous piti järjestää alunperin perjantain ja lauantain välisenä yönä. Kuitenkaan yllekirjoittaneen ja toisen järjestäjän, Jukka Kauppisen tiet eivät väentungoksessa enää kohdanneet ennen kuin lauantaina kello 16:00. Kokous pidettiin aivan ex tempore, ja lisäkseni puhumassa ollut Mika Välitalo sai tietää juontamisestaan vasta kokouksen alettua! Itse menetin ääneni lähes täysin kahdeksi päiväksi, sillä jäähallista ei tuntunut löytyvän megafonia.

Mutta kokouksessa saavutimme kuitenkin päämäärämme. Tulosta saavutettiin lähinnä tassut kattoon -äänestyksillä ja kokouksen jälkeen käydyillä antoisilla keskusteluilla.

Yleisesti ottaen kaikki uudistukset saivat tuulta alleen. Selvä enemmistö kannatti sekä paperi-Sakua, PD-ohjelmien levitystä että Sakun rekisteröintiä. Valitettavasti paikalle ei ehtinyt rekisteröintiä järjestellyt Tomi Jaskari, ja toinen mukana ollut eli Jukka ei suostunut puhumaan (!), joten antamamme tiedot olivat hyvin ylimalkaisia.

Paperi-Sakusta oltiin valmiita maksamaan 10-15 markkaa, jos se olisi yli 50-sivuinen lehti. Muutaman sadan tilauksella uskon hinnan olevan hyvin realistinen, sillä painotalojen hinnat laskevat roimasti isommilla sarjoilla, etenkin jos lehdestä tehdään tabloid (vessapaperi :-) -tyyppinen.

Lisäksi keskustelimme, mitä Amigan tulevaisuuden eteen voimme tehdä. Julki tuli ehdotus, että keräämme rahaa pommikoneisiin ja tuhoamme koko Pentium-tehtaan. Allekirjoittaneen mielestä jäähdytysripatehtaan tuhoaminen riittäisi...

Tätä lukiessanne ei minulla enää ole Amigaa vaan alokkaan "univormu". Olen kuitenkin iloinen siitä, että lähtiessäni on Saku erittäin vakaalla pohjalla. Osittain alkuunpanemani työ ei ole valunut hukkaan, ja kokous osoitti, että mielenkiintoa Sakua kohtaan on. Tahdonkin antaa kiitokset kaikille, jotka uhrasivat yli puoli tuntia partyajastaan kokoukseemme ja antoivat arvokasta apua.

Saku elää ja voi paremmin kuin koskaan. Toivottavasti samaa voi pian sanoa myös Amigasta.

Saku - e pluribus unum.

Pasi Kovanen