Tohtori AivoTurmio
MMOG - Massive Multiplayer Online Games

Olen viime aikoina jonkin verran tutustunut MMOG-peleihin. Lyhenne tulee sanoista Massive(ly) Multiplayer Online Game, eli vapaasti suomennettuna "massiivinen Internet-moninpeli". On olemassa myös alalajike MMORPG, Massive Multiplayer Online Role-Playing Game, jolla sitten viitataan massiivisiin Internet-roolipeleihin.

World of Warcrafthan on juuri tällainen, mutta pelit joihin itse olen tutustunut ovat nimenomaisesti pitkälti tai kokonaan nettiselainpohjaisia. Useimmiten ne eivät vaadi mitään asentelua, vaan soveltuvat satunnaisella koneellakin pelattavaksi, toisin kuin World of Warcraft, joka vaatii heti alkuunsa kohtuumassiivisen asennuksen kovalevylle, ennen kuin kannattaa toivoa sitä pelaavansa.

Amigistin kannalta näissä on mukavaa juuri selaimella toimivuus, ehkä jollain yksinkertaisella Javascriptillä höystettynä, jolloin nämä pelit ovat myös amigistien pelattavissa ja toimivat vaikka A500:lla, jos vain on nettiyhteys jolla pelata.

Nimensä mukaisesti nämä selainpohjaiset pelit ovat yleensä melko ja sisältävät usein kymmeniä tuhansia, joskus jopa satoja tuhansia pelaajia. Tutustuessani näihin paremmin huomasin yllätyksekseni, että näitä on yllättävän paljon, ainakin satoja ja luultavasti jopa tuhanisa, jos sekään mitta riittää. Suurimmaksi osaksihan nämä ovat hieman kökköjä ja monet suorastaan huonoja, mutta ne muutamat jotka sitten ovat hyviä, ovat yllättävänkin viihdyttäviä.

Pelit ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Toki niissä useimmiten jonkinlainen maksusysteemikin on, jonka avulla sitten saa jotain etua, mutta pakollisia ne eivät ole juuri koskaan. Lisäksi huomasin, että näissä tuntuu olevan yllättävän paljon vaihtelua. Kun alun perin kuvittelin kaikkien keskittyvän lähinnä keskenään sotimiseen, niin jo pelkällä pikaisella pintaraapaisulla olen huomannut olleeni tässä asiassa väärässä.

Toki suurin osa keskittyy sotimiseen, mutta on muutamia muunkinlaisia. Esimerkkeinä annettakoon The Republic Online, jossa aloitetaan yksinkertaisesti kansalaisena ja jossa sitten pyritään pääsemään lopulta esimerkiksi valtion johtoon. Pelissä on myös mahdollisuutena alkaa esimerkiksi vakoojaksi toiseen valtioon. En ole kyseistä peliä vielä alkanut pelata, mutta toivon mukaan jo ensi Sakuun olen siihen sen verran perehtynyt, että pystyn kunnon arvostelun laittamaan.

Tällä kertaa otan alustavaan arvosteluun kaksi MMOG-peliä: Travian ja LagoonB, jotka molemmat ovat paremmasta päästä. Alustavasta arviosta puhun siksi, että näiden pelien haittapuolena useimmiten on pelin hidas eteneminen, minkä vuoksi en siis ole vielä kovin perusteellisesti kumpaakaan saanut pelattua.

Sivun alkuun
LagoonB
LagoonB:ssä olet perinyt saaren sedältäsi. Tarkoituksena olisi nyt tehdä perintösaarestasi se houkuttelevin kaikista saarista. Kyseessä on siis liiketoimintapeli.

LagoonB:ssä on mielestäni tehty varsin mielenkiintoisia ratkaisuja. Vaikka kyse onkin moninpelistä, tämä on silti käytännössä pitkälti yksinpeli, jossa on tavoitteet. Siinä mielessä tämä poikkeaa monista muista MMOG-peleistä, ettei tämä jatku periaatteessa ikuisesti, vaan tässä on selkeä tavoite, jonka jälkeen peli on päästy lävitse. Periaatteena on, että pelissä on kuusi tehtävää, joista itse olen nyt kolmannessa, joten noista muista en vielä osaa sanoa.

Tehtävät
ovat sinänsä hyvin suunniteltuja: jokaisen myötä peliin tulee lisää tavaraa, joten aiemmat tehtävät siis toimivat ikään kuin seuraavan tehtävän tutoriaalina. Ensimmäisessä tehtävässä on tarkoitus ainoastaan kouluttaa itselleen ensimmäinen koulutustaso, parantaa saarta asteen verran ja saada Karibian pankkitilille 300 Karibian dollaria. Itse asiassa joka tehtävässä on tavoitteena saada näihin asioihin enemmän: toisessa tehtävässä täytyy saada koulutettua itsensä tasolle 4, rahaa 3000 Karibian dollaria ja saari 3 astetta paremmaksi. Samoin edetään, mutta keinot lisääntyvät.

Kun ensimmäisessä tehtävässä vain ostetaan appelsiinimehua, myydään sitä ja kerran vuorokaudessa siivotaan putiikki, niin seuraavassa tehtävässä onkin myytävää rojua jo tusina erilaista, ja mainostuskin tulee kuvaan mukaan. Kolmannessa tehtävsässä tulee rojua entistä enemmän lisää, palkanmaksut ja itse myymälänkin tason korottaminen kioskista aina hypermarketiksi saakka, mikä totta kai lisää sekä myyntitilaa että liikevaihtoa. Lisäksi on mahdollista saada jo kolme myyntiputiikkia, joista kolmannesta tosin täytyy maksaa jo ihan oikeaa rahaa. Kolmatta ei tosiaan välttämättä tarvitse, se vain lisää 50 prosenttia myyntiä kahteen putiikkiin verrattuna. Luullakseni seuraavassa tehtävässä taitaa odottaa itse tuotteiden valmistus.

Näissä ensimmäisissä tehtävissä muut pelaajat vaikuttavat lähinnä hinnoitteluun ja tavaran saantiin. Pelissä ostetaan tavaraa neljästä eri pörssistä, jotka ovat eri vuorokaudenaikoina - ilmeisesti todellisina - avoinna. Pörsseissä on lisäksi aina kaksi eri paikkaa ostaa: valkoinen pörssi ja musta pörssi. Valkoisesta pörssistä voi tehdä vuorokauden aikana maksimissaan kolme tilausta ja tilausten määrä on aina maksimissaan kolme laatikkoa per tavara. Mustasta pörssistä taas voi tilata vuorokauden aikana viisi kertaa ja samalla tilauksella voi tilata viisi laatikkoa tavaraa kerralla.

Pörssit eroavat toisistaan myös hinnoittelun osalta. Valkoisessa pörssissä on kiinteä hinta ja tietty määrä tavaraa vuorokauden aikana, mustassa taas sen verran tavaraa kuin muut pelaajat sinne valmistavat ja hintaa sen verran kuin muut pelaajat pyytävät. Etenkin mustassa pörssissä käy usein niin, että kun tilaat halvinta tavaraa jota on pari laatikkoa jäljellä, niin joku muu pelaaja onkin jo ehtinyt sen tilaamaan, mikä sinänsä nostaa mielenkiintoa peliä kohtaan, kun halvimmista hinnoista kisataan, kuka ehtii ensin. Joskus kannattaa ostaa mustan pörssin puolelta tavaraa kun halvalla saa, vaikkei itse tarvitsisikaan, ja pistää sitten uudestaan myyntiin hieman isommalla hinnalla. Hinnoitteluun liittyen muuten sellainen hyvä idea, että LagoonB:ssä sää vaihtuu vuorokausittain, ja sään vaihtelu tottakai vaikuttaa myös myyntiin. Aurinkoisina päivinä tuotteet myyvät paremmin ja sateisina huonommin.

Yleisluonteisesti pelistä voi todeta, että hitusen luotaantyöntävä se aina uuden tehtävän alussa on, mutta kun sitten taas pääsee sinuiksi lisäyksiin, pelaaminen on ihan mukavaa taas. Peliin joutuu aina hitusen perehtymään, että siihen pääsee sisään ja se varmasti karsii monet kärsimättömät pelaajat pois.

Moniin kamppailullisempiin peleihin nähden hyvää on se, ettei tässä ole niin tarkkaa, milloin käy klikkailemassa. Vaikka pitäisi pari vuorokautta täysin väliä, niin korkeintaan varastot loppuvat kesken. Muut pelaajat eivät ainakaan kolmostehtävään mennessä (ja veikkaan etteivät missään muussakaan vaiheessa peliä) pysty tuohoamaan sinua mitenkään. Ainoastaan hinnoissa ja tavaroissa he voivat kilpailla, mutta suoranaista tuhoa eivät pysty tekemään.

Grafiikat ovat LagoonB:ssä hyvät. Tehtävän läpäistyä tulee jopa pieni kilkutusmusiikkikin, samoin kuin alussa. Miinusta peli saa sekavuudesta. Pelissä on paljon kaikkea ylimääräistä sälää, joka vain suotta sekoittaa pelaajaa. Onneksi näissä paikoissa monesti myös kerrotaan, ettei tämä liity peliin. LagoonB:ssä on muun muassa kirkko, joka ei itse peliin vaikuta mitään mutta jossa on aivan oikeita avustuskohteita. Näin pyritään aktivoimaan ihmisiä ihan oikeasti avustamaan hyviä asioita, mikä on mielestäni hieno idea sinänsä. Esimerkiksi koulutuskeskuksessa eri koulutusosia klikatessa kerrotaan jotain ihan oikeata asiaa, joka ei kuitenkaan liity peliin millään tavalla.

Aito maksupuoli LagoonB:ssä on sellainen, että peli on muutoin täysin ilmainen eikä maksaminen ole pakollista, mutta maksamalla pystyy saamaan muihin pelaajiin nähden etuja, kuten peliin rahaa, lisää tasoja saareen tai kuten kolmostehtävässä sen kolmannen kaupan.

LagoonB on MMOG:na sieltä paremmasta päästä, mutta kuitenkin sellainen peli, jota ei voi varauksetta suositella. Luulen ettei jopa suurin osa pidä tästä pelistä edes perehtymisen jälkeen. Jos yleensä pidät liiketoimintapeleistä, eikä asioiden etenemisen hitaus haittaa, niin silloin tätä kannattaa kokeilla. Esimerkkinä tähän hitauteen: ensimmäiseen tehtävään minulla meni pari vuorokautta aikaa, seuraavaan tehtävään pari viikkoa ja nyt tähän kolmanteen pelin arvion mukaan ainakin kuusi viikkoa, mikä taitaa kyllä pitää paikkansa.

Sivun alkuun
Travian
Travian kuuluu sitten tähän perinteisempään MMOG-kastiin eli sotimispeleihin. Eräs kaveri minulle tätä alun perin kuvasi Civilization-tyyppisenä mutta köykäisempänä. Ei oikeastaan kovin huonokaan selostus, vaikkei tämä Civilizationia loppujen lopuksi niin hirveästi muistuta. Grafiikat pelissä ainakin ovat Asterixin inspiroimat, onko sitten muuten, en tiedä, mutta siltä ainakin näyttää.

Pelissä valitset ensin jonkin kolmesta kansasta: gallialaiset, teutonit tai roomalaiset. Kullakin kansalla on omat etunsa: gallialaiset ovat nopeita ja hyviä puolustamaan, teutonit hyviä hyökkäämään ja roomalaisten suurin etu on kahden rakennuksen samanaikainen rakentaminen, joka on pelin myöhemmässä vaiheessa hyödyllistä, vaikkei hyvää pelaajaa alussa autakaan.


Peli koostuu rakentamisesta, kehittämisestä (vähäistä), diplomatiasta, kaupankäynnistä (vähämerkityksistä) ja sotimisesta. Näiden lisäksi jossain vaiheessa peliin ilmiesesti tulee jonkinlaisia tehtäviä, joita suorittamalla sitten pystyy pelin voittamaan, ja serveri aloittaa tämän jälkeen maailman alusta.

Pelaajalla on alussa yksi kylä. Kyliä pystyy saamaan lisää joko valtaamalla (pitemmällä pelissä) tai perustamalla uusia, muttei se ole samalla lailla "heti alkuunsa mahdollisimman nopeasti" merkityksellistä kuin Civilizationissa. Rakentaminen kylässä tapahtuu kahdella tasolla. Resurssitasolla on heksoista muodostuvat alueet. Aloituskaupungissa kaikilla on kuusi maanviljelysaluetta ja neljä puu-, tiili- ja rauta-aluetta. Alueita voi näitä resursseja käyttämällä kehittää tuottamaan enemmän. Alussa tasolla yksi ne tuottavat noin viisi kyseistä resurssia per tunti, kun tasolla kahdeksan ne tuottavat jo sata per tunti. Suoranaista rahaa ei pelissä ole, vaan valuuttana toimivat resurssit.


Toinen rakennustaso on itse kylä. Kylään voi rakennella kaikenlaisia rakennuksia, joista on hyötyä. Kehittäminen tapahtuu rakentamalla rakennuksia. Esimerkiksi kun on vähintään yksi viljelysalue tasolla viisi, voi rakentaa tuulimyllyn, joka lisää viljatuotantoa 5% per taso. Tai kun päärakennus on tasolla kolme ja on rakentanut kohtaamispaikan, niin voi alkaa tuottaa ensimmäisiä sotilaita. Sotilasakatemiaa kehittämällä saa uudentyyppisiä sotureita. Suoranaista kehitysjärjestelmää ei siis ole erikseen kuten Civilizationissa, vaan kehitys on upotettu rakennussysteemin sekaan.

Rakennuksissa on monenlaisia hyödyllisiä rakenuksia kuten tori. Kun torin tasoa kehittää, saa enemmän kauppiaita, joiden välityksellä voi tehdä kauppaa muiden pelaajien kanssa resursseista. Jos aikoo tehdä kauppaa isommassa mittakaavassa, kannattaa torin tasoa nostaa, sillä jokainen taso tuo yhden kauppiaan lisää, ja esimerkiksi vain yhdellä kauppiaalla on aika turhauttavaa tehdä kauppaa: jos toinen osapuoli on kartalla kahden tunnin päässä, niin kauppias kulkee ensiksi tavaran kanssa sinne kaksi tuntia ja sen jälkeen vielä takaisin kaksi tuntia.

Travianissa on tehty paljon hyviä ratkaisuja ja monia ongelmakohtia on saatu ratkottua. Jos pelaajalla on vain yksi kylä, sitä ei voida vallata. Jos pelaajalla on korkeintaan neljä kylää, niin kylää jossa on palatsi eli pääkaupunkia ei voi vallata. Lisäksi kun uusi pelaaja tulee peliin, ei hänen kimppuunsa voi hyökätä ensimmäisen viikon aikana. Koska yhden kylän pelaajaa ei voi vallata, ei isommalla pelaajalla ole välttämättä motivaatiota hyökätä pienemmän kimppuun muutoin kuin resursseja varastaakseen. Pelissä on kuitenkin rakennus nimeltä "cranny" (suom. hiirenkolo, halkeama), jonne kyseinen pelaaja automaattisesti piilottaa resursseja rakennuksen tason mukaisesti. Mitä korkeampi taso, sen enemmän tavaraa menee piiloon. Lisäksi sen rakentaminen on varsin halpaa, joten ryöväripelaajaa vastaan on aloittelevankin pelaajan helpohko puolustautua tekemällä hyökkääjän hyökkäykset turhiksi.

Pelissä on lisäksi sisäinen liittoutumissysteemi. Kun perustaa liittouman tai liittyy sellaiseen, niin liittoumilla on jopa oma foorumi, jonne muut kuin jäsenet eivät pääse katsomaan. Lisäksi peli on sillä tavoin tehty, että pelaajat kykenevät itse tekemään ikään kuin uusia sääntöjä. Pelissä ei esimerkiksi virallisesti ole vakoojia, mutta käytännössä esimerkiksi liittoumalla jossa itse olen mukana on vakoojia muissa liittoumissa. Sodan syttyessä vakoojat vaihtavat virallisesti liittoumaa ja saavat siitä hyvästä salaisesti palkkioksi resursseja, kun informoivat tapahtumien kulusta. Liittouman perustaja myös pitää sitä pystyssä siten, että kyseisen pelaajan lähetystörakennuksesta riippuu, kuinka monta jäsentä liittoumassa voi olla. Periaate on, että liittoumassa voi olla kolme jäsentä per taso, joten jos lähetystö on tasolla 10, voi liittoumassa olla 30 jäsentä.

Kauppaa voi käydä joko vapailla markkinoilla tai määrätä että ostajan täytyy olla liittouman sisältä. Esimerkiksi omassa liittoumassani toimin paraikaa kauppakeskuksena eli olen omistautunut korottamaan torini tasoa saadakseni paljon kauppiaita. Pidän resursseja koko ajan myynnissä oman liittoumani jäsenille 20 prosentin voitolla. Tällä tavoin oman liittouman jäsenet saavat nopeasti tarpeen vaatiessa halvalla resursseja, kun vapailla markkinoilla vaihtosuhdanne on yleensä 50 prosenttia.

Armeijoista ja sotimisesta en osaa vielä tässä vaiheessa valitettavasti sanoa, koska niistä ei ole vielä kerennyt tulemaan kokemusta, joten se jää seuraavaan kertaan.

Kaiken kaikkiaan Travian on mielestäni varsin erinomainen MMOG-peli. Grafiikat ovat hyvät ja selkeät. Ainoastaan ohjeistuksessa on pahaakin puutetta vielä, sillä esimerkiksi kaikkia rakennuksia ei ole missään kerrottuna, ja osassa selostuksetkin ovat parhaimmillaan pielessä.

Tässä pelissä on juuri sitä vikaa, että tulee oltua hereillä tunnin pidempään kuin on ollut tarkoituksena ja vain sen takia, että saisi mahdollisimman nopeasti rakennettua seuraavaa kohdetta, kun samanaikaisesti ei voi rakentaa kahta asiaa (paitsi roomalaiset, jotka voivat samanaikaiesti rakentaa sekä kylässänsä yhtä rakennusta että yhtä resurssikenttäänsä).

Maksusysteemi on tässä mielestäni todella hyvin hoidettu. Maksavat pelaajat eivät saa mitään pelillistä etua, mutta he saavat kuitenkin kaikenlaista ekstraa. Esimerkiksi kun katsoo karttaa, niin näkee normaalisti 7x7 kokoisen alueen, kun maksavana voi katsoa muistaakseni 14x14 aluetta kerralla, mikä on siis huomattavasti miellyttävämpää karttaa selatessa, muttei aiheuta kuitenkaan kummallekaan osapuolelle mitään suoranaista etua. Lisäksi on mahdollisuus laittaa rakentamisia jonoon, eli kun edellinen on valmistunut, niin seuraava alkaa minuutin päästä siitä. Näin ei tarvitse herätä keskellä yötä rakentamaan vain sen takia, että haluaa rakentaa mahdollisimman nopeasti maksimiedun saadaksensa.

Mukavaa on myös se, että uusi pelaaja saa aina yhden tällaisen viikon pituisen plus account -koodin, jolla voi ilmaiseksi kokeilla viikon ajan, miltä maksavana pelaajana tuntuisi. Maksamisesta on selkeää mukavuusetua, mutta suoranaista etua muihin pelaajiin verrattuna se ei anna. Oikein hyvä systeemi mielestäni.

Travian on sellainen peli, joka kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa, jos tällainen MMOG-tyyppinen pelailu kiinnostaa. Travian on varmasti parhaasta päästä tällä hetkellä ja ainakin toistaiseksi paras johon itse olen törmännyt.

Tosin täytyy silti todeta, että kyllä tämä vielä aika reilusti parempi voisi olla ja että kyllä nämä MMOGit ovat tällä hetkellä vielä hitusen kökköisiä kaikki.

Sivun alkuun